Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 30. huhtikuuta 2012

Uusi mangosaippua

Nyt ei saa mangosaippua mennä pilalle eikä saa olla ihan valkoista! Niin päätin kun ensimmäinen satsi meni ihan päin prinkkalaa. Joskus tulee vaan tunne että nyt tehdään saippuaa kunnes siitä tulee juuri sellaista kun haluan :) 

Päätin että teen lähes kotiäidin ohjeen mukaisesti. Ainoat muutokset olivat että laitoin hieman auringonkeltaista sekä punaista väriä ja 10ml Tropicana-tuoksua. Hyvä hedelmäsekoitus, mutta ainakin nyt alussa meloni puskee aika voimakkaasti läpi. Jälkeenpäin jäin miettimään että laitoinko 15g vai 30g glyseriiniä. Toivottavasti saippua ei siitä mene pilalle. Mango oli itse soseutettua ja pakastettua. Pakastin sen takia että ostin mangon jo jonkun aikaa sitten kun löytyi tummemman värisiä. Ilman punaista ja keltaista väriä saippua olisi ollut aika hailakan keltaista. Nyt se on sen väristä kun tuore mango on. Annos oli aika iso, joten laitoin saippuamassan 2 litran mehupurkkiin. Voi olla että 1,5 litran olisi nippa nappa riittänyt. Tämänkin saippuan laitoin nopeasti pakkaseen, koska edelliseen mangosaippuaan tuli niin rumat geelirenkaat.

Tässä kuvassa mangosaippua on ollut leikattuna 7h. Vieläkin on tahmea pinta.

Leikkasin saippuan vuorokauden kuluttua, mutta se oli silloin vielä superpehmeää, mutta todella mielyttävän tuntuista. Oletan kyllä että sitä glyseriiniä meni vahingossa tuplamäärä. Niin siinä käy kun tekee monta saippuaa peräkkäin ja olettaa että muistaa grammamäärät oikein. En edes viitsinyt ottaa kunnon kuvaa saippuasta pehmeyden takia. Saa kovettua pöydällä aika monta päivää ja sitten vasta otan kunnon kuvan.

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Omakehu haisee, mutta olen niin tyytyväinen!!!

Tyytyväinen siihen että uskalsin kokeilla saippuantekoa lipeästä huolimatta. Kaiken kaikkiaan olen iloinen siitä että ihoni ei ollut lopputalvesta pintakuiva pakkasista huolimatta. Hiukseni olivat vähemmän sähköiset. Sähköisyys on minulla jokatalvinen riesa joka johtaa normaalisti siihen että joudun pitämään hiuksiani ponnarilla/nutturalla loppusyksyn ensipakkasista alkukevääseen. Ja kyllä, olen kokeillut vaikka mitä kampaamotuotteita huonoin tuloksin. Talvella oli käytössä hieman kosteuttavampi shampoopala. Siinä oli avokaadoöljyä ja kaakaovoita. Nyt on perusshampoo jossa on oliiviöljyä ja kookosrasvaa. Hapanhuuhtelu korvaa hoitoaineen. Laitan 1 teelusikallisen sitruunahappoa puoleen litraan vettä. Se riittää aika kauan, koska en laita hapanhuuhtelua joka pesun jälkeen. Joskus laitan pari tippaa eteeristä öljyä hapanhuhtelun jokoon, jotta hiuksiin jäisi vähän tuoksua. Hiusten lisäksi ihoni kiittää sitä että en enää käytä kaupan tuotteita. Lushin tuotteet kuivattivat myös jonkun verran. Naamassa on enää harvoin näppyjä eikä kasvojen iho kiillä turhan nopeasti. Ainoat kohdat jossa käytän voidetta on kuivat kantapäät ja työviikon aikana kädet. Joudun töissä pesemään kädet kymmeniä kertoja 8 tunnin aikana. Vasemman jalan kantapää on ollut ongelmallinen jo vuosikaudet. Nyt se on paljon paremmassa kunnossa kiitos notkistetun karitevoin. Oikeasti kaikki muu on itse tehtyä paitsi hiuslakka ja meikit. Se on minun mielestä aika hyvä saavutus. Pyykinpesuainekin on itse tehtyä. Hyvää hyötykäyttöä saippuiden jämäpaloille. Mieskin on erittäin tyyyväinen saippuaan ja palashamppooseen. Hän oikein odotti koska pääsee käyttämään juuri hänen tehtyä saippuaa :)

Näin tyytyväinen olen itse tehtyyn kosmetiikkaan! Nyt vaan odotan että saan kerätä koivunlehtiä ja voikukkia. Koivunlehdistä teen vartalokuorintaa ja saippuaa, voikukista teen voikukkaöljyä.

Olutsaippua vol. 2

Olen niin tyytyväinen edellisen olutsaippuan ulkonäköön, koostumukseen ja tuoksuun että piti lähes heti kokeilla toista versiota. Nyt uskalsin ostaa ihan alkoholiolutta. Mutta enpäs ottanutkaan mitään Olvia, Koffia tai vastaavaa. Otin Kriekin kirsikkaolutta, koska siinä on niin kaunis väri. Annoin oluen lässähtää päivän aikana ja illalla vielä keitin siitä alkoholin pois. Jäädytin oluen ja pistin sen pakkaseen yöksi. Sitten teinkin ihan samalla tavalla. Eli lipeän sekoitin olutjääkökköihin. Se oli taas yhtä värien loistoa :D Kaunis kirsikanpunainen muuttui hetkessä myrkyn vihreäksi. Siitä tummanruskeaksi. Kun sekoitin sen rasvoihin niin massasta tuli ihan toffeenruskeata ja läpinäkyvää. Tuoksuksi laitoin Patchouli & Pepperorn-tuoksua. Sen sain ilmaisnäytteenä. Se on eksoottinen hippituoksu. Pippuria en vielä tuoksusta pystynyt havaitsemaan. Mielestäni se on jotenkin hassu tuoksu. Luulen että joko siitä tykkää tai sitten ei.



Saippuassa on tuoksun ja olueen lisäksi seuraavat:

200g palmuöljyä
170g kookosrasvaa
100g rypsiöljyä
100g oliiviöljyä

(olut painoi 217g ja lipeä 81g)

Sen eron huomasin edellisen olutsaippuan kanssa että tämä kiisselöityi tosi nopeasti. Lopetin sauvasekoittimella sekoittamisen heti kun huomasin että massa alkaa kiisselöitymään. Siinä vaiheessa kun olin laittanut sauvasekoittimen pois ja otin kauhan käteen niin massa oli jo uhkaavasti alkanut jässähtämään. Eli äkkiä vaan maitopurkkiin, kopautukset pöytään (ilmakuplat lähtevät pois, ainakin toivon mukaan) ja suoraan pakkaseen. Luin myöhemmin että tuoksulla on voimakas jässähtämistaipumus. Eli en tehnyt mitään hassusti, onneksi!

Niisk, saippua lohkeili pahasti kun leikkasin sen. Tarkoituksella laitoin enemmän kovia rasvoja, koska halusin saippuan joka on kovempi ja siinä on hyvät kuplat. Yhdstä saippuasta tuli ainoastaan ok. Muista lähti isoja paloja. Katsotaan mitä tästä tulee. Muuten sulatan tämän kuukauden kuluttua ja teen uutta saippuaa.

Olutsaippuan uusi väri

Olutsaippua tänään.

Saippua viikko sitteen.
Tarkkasilmäinen huomaa että kyse on samasta palasta. Pidän tästä uudesta tummemmasta väristä paljon enemmän. Käytinhän ihan tarkoituksella tummaa olutta ja tuoksuna on suklaatryffeli. Saippua tuoksuu oikeasti niin järkyttävän hyvälle että voisin nuuskutella sitä moooonta kertaa päivässä :)

lauantai 28. huhtikuuta 2012

Kiinteä sokerikuorinta tai ainakin piti olla.

Soap queenin sivuilta löytyi taas jotain kivaa. Eli kiinteitä suokerikuorintakuutioita. Tai voihan niistä tehdä juuri sellaisia kun haluaa. Jääpalamuotti on varmaan aika hyvä. Tai sitten ne leikkaa pienemmäksi. Ainoa huono juttu näissä on että näitä ei voi tehdä luonnonsaippuasta, vaan pakko on käyttää valmista saippuamassaa. Lipeä ja sokeri ei siis ole mikään hyvä sekoitus. Ostin Hobby Pointista kirkasta massaa joka oli jonkunlaista luomuversiota. Oli huimat vajaa 1€ kalliimpi kuin tavallinen massa. Tämä glyseeriinisaippuamassa on luonnonsaippuantekijöille ihan totaalinen punainen vaate (ainakin jenkeissä). En ole aikaisemmin käyttänyt valmista massaa, mutta ideana on että massa sulatetaan joko mikrossa tai vesihauteessa. En tiedä kuinka hoitavaa glyseriinimassa on, mutta ainakin ohjeeseen tulee öljyä.

Kyllä, tämä kukkamuotti on minun lemppari ;)

Öljynä käytin ihan suosiolla oliiviöljyä. Jotkut olivat kokeilleet hyvällä menestyksellä manteliöljyä, mutta en halunnut laittaa manteli/pähkinäöljyä, koska yksi palanen olisi tarkoitus antaa siskolle ja hän on voimakkaasti allerginen pähkinöille.Tein nyt aluksi pienen erän. Jos vaikka joutuu muuttamaan ohjetta. Laitoin 50g saippuamassaa, 50g oliiviöljyä ja 100g sokeria. Tällä kertaa en laittanut väriä tai tuoksua. Joku toinen kerta sitten.Tai ehdottomasti seuraavalla kerralla. Palat eivät tuoksu kovinkaan hyvälle raakana. Haju kyllä laimenee kun massa kovettuu.

Eihän tällä ohjeella mitään paloja edes tullut :D :D Siitä tuli rasvaista sokeria, joka klimppiintyi. En viitsinyt heittää sitä pois. Sulatin lisää glyseriinimassaa, joku 70-80g ja sekoitin sokeri-öljymömmön siihen. En usko että nämä kuorivat, mutta ainakin niitä voi käyttää saippuana. Kovettuivat tunnissa ja ovat heti käyttövalmiita. Sisko saa siis vielä odottaa sokerikuorintaansa.

Hunajasaippua

Nuo vaaleat raidat ovat heijastuksia lautasesta.

Olen käyttänyt hunajaa jo pidemmän aikaan itse tehdyissä kasvonaamioissa. Hunaja hoitaa ihoa ihanasti. Eli miksei sitä voisi laittaa saippuaan? Onneksi luin monet ohjeet läpi, koska hunajan ja lipeän kanssa läträäminen voi olla aika haastavaa. Ylikuumentumisriski on niin suuri. Tein saippuan ihan oman ohjeen mukaan. Käytän SoapCalc-lipeälaskuria. Tänään tämänlainen ohje:

250g kookosrasvaa
100g palmuöljyä
200g oliiviöljyä
100g rypsiöljyä
50g makadamiapähkinäöljyä

vettä 196g ja lipeää 101g
hunajaa 40g ja hunajatuoksua 5ml

Hunajatuoksu on niin vahvaa että 5ml riittää mainiosti. Hunajan sekoitin ensin veteen ja siihen sitten lipeän. Seos kuumeni tosi nopeasti, mutta pidin purkkia kylmässä vedessä kunnes se oli 45 asteista. Väri muuttui nopeasti hailakan hunajanvaaleasta tummanoranssiin ja siitä sitten oranssinruskeaksi. Tai olihan se aika tummanruskea. Monet suosittelivat hunajan sekoittamista lipeäveteen sen takia että jos hunajan sekoittaa kiisselöityyn saippuaan niin saippua ylikuumenee helpommin. Ja jos hunajan sekoittaa lipeäveteen ja hunaja palaa niin ei joudu heittämään pois rasvoja. Pistin saippuan heti pakkaseen ja se sai olla siellä loppuillan, eli useamman tunnin. Otin sen sieltä pois ennen kun menin nukkumaan. Saippuakimpale oli ihan jäätynyt ja oletin että se ei enää kuumenisi sisältä.

Tästä kuvasta näkyy paremmin "hunajakennot".

Olen jotenkin tykästynyt maitotölkkimuottiin. Saippuat ovat yksinkertaisia, niitä on helppoa säilyttää ja ovat mielyttävän muotoisia käyttää. Maitopurkin pohjalle olin kuplamuovista leikannut palasen ja saippuamassan päälle laitoin toisen. Ideana on että kuviosta tulee hieman hunajakennon tyyppinen. Olen erittäin tyytyväinen saippuan väriin ja tuoksuun. Jossain vaiheessa kävi mielessä että viitsinkö sekoittaa tummanruskean lipeä-hunaja-vesisekoituksen rasvoihin, kun en ollut varma paloiko se. Mutta kannatti. Voi olla että väri muuttuu vielä saippuan kypsyessä.

torstai 26. huhtikuuta 2012

Ja väri senkun muuttuu...

Tein monivärisaippuan noin viikko sitten ja se hernekeiton mysteeriväri vaan muuttuu :D Käytin siis mustikkaa siinä. Tai en itse mustikkaa kokanaisena vaan pakastemustikoiden sulaamismehua. Tämän hetkinen tulos on beigen-oranssi. Mutta oranssimpaan suuntaan mennään koko aja. 3 viikon kuluttua kun saippua on kypsä niin se on varmaan jotain ihan muuta. Toivottavasti olisi edes kohtuu hyvä väri. 

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Kieputussaippua

Löysin Soap Queen-sivustolta vaikka mitä ihania saippuajuttuja. Eniten jäin tutkiskelemaan kaikkia hienoja kuvioita joita ihmiset saa tehtyä saippuaan. Youtubesta katselin muutaman videon miten niitä saa aikaiseksi. Mieleenpainuvin oli yksi nainen joka käytti 15!!!!! eri väriä saippuaansa. En minä edes viitsisi ostaa niin montaa väriä :D


Hänen tekniikkaa halusin kuitenkin kokeilla, mutta päädyin vaivaiseen neljään väriin: pinkki, violetti, valkoinen ja korostusväriksi ruskea. Hän sanoi että yksi tummempi väri tuo kuvion paremmin esille. Saippuamassa kuuluu jättää ihan vetiseksi, eli ei kovia surrutuksia vaan ainoastaan sen verran että öljy ja lipeävesi sekottuu. Tein taas ihan pienen saippuan koska pelkäsin pahinta että minulla on yksivärinen harmaanruskea köntti. Sekoituksen jälkeen jaoin massan neljään astiaan ja värjäsin ne. Huomasin että titaanidioksiidi kaipaisi enemmänkin sauvasekoituksen surrutusta että siitä tulis valkoista. Tämä oli enemmänkin luonnonvalkoista. Astian pitää olla iso ja matala, eli maitopurkit eivät tähän toimi kovinkaan hyvin. Onneksi sain vanhemmilta jonkun mahdollisesti keksipaketissa olleen muoviastian. Se on ehkä jauhelihapaketin kokoinen.

Siinä se sitten on: ensimmäinen kieputussaippua!

Tämän saippuan teko on tosi hidasta! Ihmettelin miten se youtuben nainen jaksoi tehdä niin ison saippuan. Tässä muuten linkki siihen videoon. Mutta lyhyeesti: yhtä väriä kerrallaan kieputetaan purki pohjalle S muotoisesti pitkittäin. Kun kaikki saippuamassa on käytetty, pyöritetään tikulla S muotoisesti mutta aloitetaan kieputus yhdestä nurkasta. Jos haluaa vielä enemmän kieputusta tekee vielä ympyröitä tikulla. Minä tein tosi isoja ympyröitä. Käytin puista grillivarrastikkua, mutta se oli vähän liian ohut. Mutta sai sillä kuvioita aikaan.

Tämä on lempi kohta saippuasta. Harmi että väristä tuli vähän rakeista.
Saippua kovettui ihmeen nopeasti. Tein sen aamulla ennen yhdeksää ja saippuan pystyi leikkaamaan jo kahden aikaaan iltapäivällä. Olihan saippua pehmeä, mutta jos olisi odottanut iltaan niin se olisi ollut liian kova. Jopa mies kommentoi tästä saippuasta että on kiva kuvio :)

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Mangosaippua meni uusiksi

Tein viikolla mangosaippuan joka ainakin omasta mielestä epäonnistui totaalisesti. Väri oli väärä, koostumus oli kummallinen ja se geeliintyi osittain vaikka oli kylmässä. En edes viitsinyt pistää sitä kaappiin tekeytymään ja kuivumaan, vaan pistin jogurttiämpäriin ja katselin saippuapaloja monta kertaa päivässä ja mietin että mitä niille voisi tehdä. 

Hieman parempi lopputulos kuin alkuperäinen vaalea saippua. Ankkamuotista oli vaan vaikea irroittaa vaikka oli pakastimessa. Olisi pitänyt antaa kovettua kunnolla.

Tänä aamuna päätin että nyt en enää katsele niitä :D Raastoin muutaman palan, mutta totesin että saippua on niin pehmeää että sen voi muussata käsin pieniksi paloiksi kattilaan. Kannattaa muuten huomioida saippuaa raastaessa että jos on raakaa saippuaa niin pitää olla hanskat kädessä. Sulatin saippuan kattilassa ihan hellalla. Vesihaude olisi kyllä paljon suositeltavampaa ja hellävaraisempaa. Sekoittaa sai ihan jatkuvasti ja käsi oli aika kipeä sen jälkeen. Saippua kävikin kaikki OHP-saippuan "uunivaiheet" läpi. Kun se oli omenasoseen näköistä lisäsin hieman punaista ja vähän enemmän keltaista väriä. Sain kauniin persikanvärisen saippuaa. Tuoksu oli jotain aivan huumaavaa! Vaalea saippua ei tuoksunut miltään, mutta kun saippua kuumeni nousi kattilasta appelsiininkukkatuoksua. Kova hoppu tuli iskeä saippua muottiin. Saippua kovettuu niin nopeasti ja kun ei ollut vesihaudetta niin kattilaa ei voinut pitää hellalla. Muuten saippua palaa. Kahteen pikkumuottiin sain jotenkuten massaa laitettua. Totesin kuitenkin että nyt ei ehdi enää täytellä pikkumuotteja. Loput saippuasta laitoin litran mehutölkkiin.

Jos pitää ajatella jotain positiivista niin sain tuoksuvaa saippuaa, joka on heti käyttövalmista ja ehdin juuri ja juuri kokeilla kahta uutta pikkumuottia. Pikkumuotit pitää vaan öljytä ennen seuraavaa käyttökertaa niin saa nätimmät saippua. Nämä nyt kuitenkin tulee ihan omaan käyttöön.

Pallosaippua


Tein eilen inventaariota/siivosin saippuakaapin. Katselin kymmentä ruttusta vaaleanpunaista sydäntä. Huoh, mitä näille tekisi... Saippua jässähti niin nopeasti etten ehtinyt saada niistä nättejä vaan niihin jäi iiisoja ilmakuplia. Lisäksi kaapissa oli kaksi könttiä epäonnistunutta liilaa OHP-saippuaa. Niissä rasva erottui massasta ja minä puristelin niitä kuivaksi ja kuivattelin pitkään. OHP-saippua on normaalisti heti käyttökelpoista. Kyllä näistä pitää saada jotain tehtyä. Sydämet tuoksuvat ihanasti sokeriluumulle ja liilat palat vaniljalle.



Totesin että sydämet ovat vielä niin pehmeät, vaikka ovat kuivuneet jo 3 viikkoa, että niistä pystyy pyörittelemään palloja. Kunnon rutistus ja sitten pallon pyöritys. Liila saippua oli aika kivikovaa. Raastoin saippuan ja pehmensin raastetta vesihauteessa (tätä kai kutsutaan rebatchingiksi). Lisäsin vielä vähän liilaa väriä. Raasteesta tuli nimittäin lähes valkoista. Nämä pyöritin myös palloiksi. Sen minkä opin aika nopeasti oli se että saippuakulho kannattaa pitää koko ajan vesihauteessa. Muuten massa jäähtyy nopeasti ja saa rakeisia palloja jotka lohkeilevat.

Tein uuden saippuamassan 600g rasvoja (kookosrasva, palmuöljy/munkinpaistorasva, rypsiöljy, macadamiapähkinäöljy). Värjäsin massan titaanidioksiidillä ja laitoin tuoksuksi viimeiset vaniljatuoksuöljypurkista. Hyvä tuoksu, mutta saan päänsäryn kun tuoksu on tässä vaiheessa niin voimakas.

Valkoista massaa ja palloja laitoin kerroksittain ja päälimmäiseksi muutama pallo koristeeksi. Ihan onnistuntu saippua, mutta jännitys on suuri kun pitää leikata saippua. Ensimmäinen ajatus on että pallot lähtevät irti tai että ne ovat niin kovat että niitä ei tahdo saada leikattua. Tarkoituksena oli että pistän saippuan pakastimeen kun lähdimme vähän pidemmälle ostosreissulle. Olimme 4 tuntia poissa, mutta sinnehän se jäin keittiön pöydälle. Onneksi ei sentään ollut peitettynä.


Reunan röpelöisyys johtuu maitopurkkimuotista. Lidlin tölkit eivät tartu, Valion ja Ingmanin tarttuvat (oma huomio).


Hyviä näistä tulee. Ei näy geeliintymisrengasta. Kiva :) Näyttävät oikein pikkutytön lempparisaippualta. Ja eikö se ole niin että jokaisessa meissä asuu pieni tyttö tai poika. Se mitä kannattaa huomioida on että tekee tarpeeksi suuria palloja. Violetit pallot olivat minun mielestä sopivia. Osa vaaleanpunaisista jäivät melkein kokonaan saippuapalan sisälle. Omakehu haisee, mutta harvinaisen onnistunut saippua (varsinkin jos vertaa viime aikaisiin tekeleisiin).


Tykkään!

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Höyläsaippuakokemuksia

Ne jotka olivat kiinnostuneita höyläsaippuasta, käykää kurkkimassa kuinka hienon vaahdon sillä saa aikaan. Hetken pitää kämmenessä vaahdottaa, mutta siinä menee minuutti tai kaksi. Youtubesta löytyy ohjeita vaikka kuinka monta jos ei tiedä miten saippuaa pitää käyttää. Etsii vaan nimellä shavingsoap. Niissä vaahdotetaan partasudilla, mutta minä vaahdotan saippuan käsien välissä. Kun saan pientä vaahtoa pistän saippuan pois ja teen loppuvaahdon käsien välissä. On muuten tosi riittoisaa. Tätä meinaan tehdä lisää, kun tein vaan tämän yhden kappaleen. Onneksi on ohje tallessa.

Monivärisaippua: osaako kukaan arvata millä sain hernekeitonvihreän värin??


Olen pari viimeistä päivää lukenut ahkerati jenkkiläisiä blogeja jossa on selkeät ohjeet ja jopa muutamat videot miten tehdään kauniita monivärisiä saippuoita. Ne näyttää ihan superhelpoilta, mutta eivät taida olla. Jotkut koristelevat kirjavat saippuahalkonsa esimerkiksi saippuakukkaköynöksillä. Ei vaan onnistuisi minulta... Kokeilin helpointa ohjetta ja tässä on tulos :) Olen itse asiassa erittäin tyytyväinen. Ei niin hieno lopputulos kun jenkkiblogeissa, mutta hyvä ensimmäiseksi kokeiluksi. Suurin ongelma minulla oli se että keltainen ja vihreä saippua alkoi paksuuntua ihan reilusti, eikä siitä enää saanut ohutta kuviota. Kuten kuvasta näkee niin saippua alaosassa kuvio on pientä, ylhäällä jo isompia palluroita. Muottia sain koputella pöytään aika useasti jotta saippua levisi tasaisesti. Muutama pieni ilmakupla jäi kuitenkin.

Ennen leikkausta

Värjäsin saippuan ns. luonnonväreillä, eli mitä keittiöstä löytyi. Vaalea on saippuan oma väri, ruskea on kaakaolla värjätty, keltainen on porkkana, mutta ette ikinä arvaa millä sain tuon kummallisen vihreän sävyn :D Sen voin kertoa että se oli tumman oranssia kun laitoin saippuan muottiin. Niin ja ennen sitä se oli punaista, tummansinistä, sinimustaa ja vauvakakanväristä. Kaikki nämä värisävyt saippuamassa kävi läpi minuutissa. Eli tätä en tule enää kokeilemaan.

Sumea kuva joo, mutta näkee kuvion ja hernerokan myös :)

Olutsaippua

Jos tämä saippua toimii yhtä hyvin kun tuoksuu niin tätä tehdään lisää vielä kuinka paljon tahansa.

Minä kun monesti aamuisin surffailen netissä ja luen saippuantekojuttuja ja -blogeja, niin törmäsin olutsaippuaan. Saippuan ominaisuuksia kehuttiin paljon. Humala (siis kasvi ei känni ;) ) on kuulemma taivaallisen hoitavaa iholle. Lueskelin tätä ohjetta ja sen perusteella aloin tekemään alkuvalmisteluja.

Ostin tölkin alkoholtonta tummaa olutta. Minä en tiedä oluesta yhtään mitään :) Vain sen että se on niin älyttömän pahaa etten suostu juomaan sitä. Mutta sen tiedä että ei tämä ole mitään laatuolutta, mutta miksi laittaa kalleinta saippuaan? Oluessa ei siis saa olla hiilihappoa eikä alkoholia, muuten saa aikaiseksi tulivuoren kun sekoittaa lipeän siihen. Laitoin iltapäivällä oluen astiaan ja kävin sekoittelemassa sitä vispilällä aina kun muistin. Aamulla se oli hyvin väljähtänyttä. Kaadoin pussiin ja pussin pistin pakkaseen työpäivän ajaksi.

Tässä näkee kuinka tumma olut oli pakastettuna. Suoraan tölkistä kaadettuna se oli lähes mustaa.
Rasvoina saippuassa käytin kookosrasvaa, munkinpaistorasvaa ja seesamiöljyä. Seesamiöljyn laitoin sen takia että se on niin tummaa, pitäisi värin puolesta sopia olutsaippuan kanssa. Jäiseen olueen, joka oli hieman sulannut huoneenlämmössä, lisäsin lipeän lusikallisen kerrallaan. Eikä ollut mitään ylikuumentumiseen viittaavia merkkejä, jee! Kun saippuamassa oli kiisselöitynyt lisäsin ruokalusikallisen vehnäleseitä ja tuoksuksi ihan pikkuisen suklaatryffelituoksuöljyä. Halusin pienen makean tuoksun saippuaan. Huomioksi vielä se että tein tosi pienen annoksen. Rasvoja oli yhteensä 300 g. Normaalisti on 700-1000g.

Pienet ruskeat pikut ovat vehnäleseitä
Saippua sai olla huoneenlämmössä reilu puoli tuntia. Sitten oli pakko laittaa pakkaseen, koska saippua tuntui jo niin lämpöiseltä. Olikohan se pakkasessa yhteensä pari tuntia tai vähän enemmän? Tein saippuan puolen päivän tienoilla ja illalla olikin paljon ohjelmaa niin en ehtinyt katsoa kelloa. Pakko sanoa että suklaatryffelituoksu on minun mieleen. Ei liian voimakas tai hyökkäävä. Sulkaatuoksu ( GF Dark Chocolate) jota olen aiemmin käyttänyt on ehkä minun makuuni hieman liian äitelä. Pitää varmaan syksyllä tilata tryffelintuoksua lisää. Sain siin 3 palaa aivan fantastisen tuoksuista olutsaippuaa. Netissä varoteltiin että väri on hyvin vaalea, eikä se haittaa. Jotkut olivat tehneet hauskoja olutsaippuoita pieneen muovilasiin. Lasin sisältö oli värjätty ja päälle oli vatkattu ja pursotettu vaalea "vaahto". Tässä yksi esimerkki. Hauska lahja olueen ystävälle tai vaikka isänpäiväksi.

torstai 19. huhtikuuta 2012

Hierontapalakokeilu

Joskus saimme Lushista persikkahierontapalan ilmaislahjaksi kun ostimme saippuoita ym. Se tuoksui sekä lämpimälle että raikkaalle ja oli erittäin mielyttävän tuntuinen. Helpotti hierontaa, mutta ei kuitenkaan ollut liian öljyinen. 


Tässä on minun versio hierontapalasta. Tai tein ihan pikkuisen, koska en osanut sanoa miten kotiversiot toimivat. Varovaiseksi sai se että Kujeilua-blogin ohjeella paloista tuli liian rasvaisia ja ne sulivat nopeasti. Googlasin englanninkielisiä ohjeita ja siellä oli monissa ohjeessa suhde 1/3 öljyä, 1/3 vahaa ja 1/3 kiinteätä rasvaa. Minä laitoin mehiläisvahaa, kaakaovoita ja persikansiemenöljyä. Tuoksuna (taas) banaania. Se on vaan niin ihana banaanikarkin tuoksu. Sulatin kaiken kattilassa ja sen jälkeen lisäsin tuoksun. Silikonisen muffinssivuoan pohjalle laitoin mungpapuja. Idean sain täältä. Ainekset kovettuivat ihan parissa minuutissa huoneenlämmössä.

Mies pääsi koekaniiniksi. Molemmat pidimme hierontapalasta. Imeytyi nopeasti hieronnan jälkeen ja hieroojalla oli myös vauvanpyllynpehmeät kädet. Tätä voisi käyttää ihan ihon kosteutukseen. Seuraavalla kerralla teen suuremman palan ja kokeilen miten hamppuvaha toimii mehiläisvahan tilalla.

Ei niin mango :D

Viime aikoina on ollut tunne että saippuoista ei ole tullut yhtään semmoisia mitä oli tarkoitus. Tai minä olin ainakin ajatellut että niistä olisi pitänyt tulla jotain ihan muuta. Ei niistä mitään huonoja ole tullut, mutta hyvin hyvin erilaisia :D

Voiko mango olla valkoista??!


Olen jo haaveillut pitkään mangosaippuasta. Näin kotiäidin blogissa ihanan ohjeen. Tilasin mangovoita Pienistä tuoksukaupasta ja apteekista ostin pienen pullon glyseriiniä. Sitten iskikin piheys :) Ajattelin että jos teen ihan omanlaisen mangosaippuan enkä laitakaan mangovoita. Se on niin ihanaa huulivoiteissa, vaikka on paljon kovempaa kuin kaakaovoi. Tuli vaan tunne että älä laita kallista mangovoita kun saippua saattaa mennä pilalle. 

Laitoin saippuaan kookosrasvaa 300g ja oliiviöljyä saman verran. Lisäksi loraus rypsiöljyä, eli 100g. Pettymys tulikin siinä vaiheessa kun oli sekoittanut sulaneen rasvan öljyihin ja aloin kuorimaan mangoa. Sehän oli ihan vaaleaa, melkein valkoista! Kotiäidin kuvassa saippua näyttää ihanan vaaleahkon oranssilta. En minä siinä tohinassa lähtenyt enää kauppaan ostamaan toista mangoa. Kuorin, paloittelin ja soseutin sauvasekoittimella. Yhteensä mangososetta oli pari grammaa alle 250g. Soseen joukkoon sekoitin vielä pari teelusikallista sitruunamehua.

Pienen pettymyksen jälkeen ajattelin että kyllä tästä tulee hyvä. Sekoitin kiisselöitymisen jälkeen massaan 2 teelusikallista sokeria (pitäisi auttaa saippuan vaahtoutumiseen) ja vajaa 0,5 dl appelsiininkukkavettä. Tuoksusta tulee mieleen isoäiti. Tai hänellä oli joskus aikoinaan tämän tuoksuista kylpyvaahtoa. Arvasin että ei tuoksu pysy, mutta jos saippuasta tulisi vähän hoitavampaa? Tiedä häntä. Jälkikäteen luin että sokeri pitäisi sekoittaa veden joukkoon ennen kun lipeän sekoittaa siihen. Lorautin myös kotiäidin tapaan massaan glyserolia 15 ml. Jos se vaikka tekisi saippuasta vähän pehmeämpää. Tuli ihan mieleen että tässä vaan nakkelen aineksia kattilaan ja mitään kunnollista etukäteen ajateltua ohjetta ei ole. Minä kun normaalisti harkitsen tarkkaan että mitä haluan saippualta: onko se kovaa, pehmäeää, hoitavaa, puhdistavaa, tuoksuvaa, värikästä, onko siinä luonnonvärejä vai saippuaväriä.

Sekoittaessa hailakankeltaista mangososetta melkein valkoiseen saippuamassaan totesin että ainoa keino saada vähän tummempaa väriä on se että annan massan ylikuumentua. Siinä on aina riski että saippua menee pilalle. Sitä en tietenkään halunnut. Laitoin saippuamassan maitotölkkin ja tölkin ulos terassille. Ulkona oli ehkä + 2 C. Kaikki tämä tapahtui illalla työpäivän jälkeen, joten peittelin tölkin muovipussilla ennen nukkumaanmenoa ja jätin se yöksi ulos. Illalla kävi säännöllisesti kurkkimassa että ylikuumeneeko saippua vai ei ja näkyykö geelivaihetta. Eipä siinä kummallisempaa näkynyt.

Aamulla koiralenkin jälkeen otin saippuan sisälle. Se vaikutti jo aika kovalta, joten päätin että nyt olisi sopiva aika leikata saippua paloiksi. Pientä lohkeamista oli havaittavissa, mutta ei haittaa koska reunat siistin kuitenkin kuorimaveitsellä kun saippua on kypsynyt kuukauden. On huomattavasti mukavampaa käsitellä pyöreäreunaista kovaa saippuaa. Vieläkin ihmettelen väriä. Se on vaaleampi kuin oliivisaippua. Ja miksi kypsä mango oli niin vaalea? Aikaisemmat mangot ovat olleet oransseja. Harmi kun kaupassa ei näe mangon sisälle :D Saippua oli geelintynyt keskeltä vaikka yöllä oli pari kolme astetta pakkasta. Keskimmäisissä paloissa näkyy selkeästi rengas. Sokeri olisi varmaan kannattanut sekoittaa kookosrasvan joukkoon jotta se olis sulannut. Nyt se näkyy pieninä pisteinä. Kyllä tätä saippuaa voi käyttää, mutta jakeluun se ei mene :)

Kuvasta näkee että ainoastaan kaksi päälimmäistä palaa eivät ole geeliintyneet. Kuvassa alhaalla keskellä ja oikealla. Muissa saippuoissa oikein komeat renkaat. Keakimmäisissä paloissa vielä ympyrän keskellä pienet pallurat kirkassta geeliintynyttä massaa.

Kävin vielä tänään ostamassa kaupan puna-keltaisimman mangon ja sehän oli sisältä kauniin oranssi. Sen soseutin ja pistin pakkaseen niin seuraavassa kokeilussa ei pitäisi olla ylikuumentumisongelmaa.

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Mitä sain viikonloppuna aikaan

Juuri purkista otettuna

Kyselin mieheltä että minkä tuoksuista saippuaa hän haluaisi. Hän ehdotti heti piparminttua. Väritoiveena oli sininen, mutta minullahan ei sellaista ollut. Vihreä-valkoinen saa kelvata. Vihreään sekoitin hiemna mustaa väriä jotta siitä tulisi hieman "vahvempaa". Valkoisen värin sain titanidioksiidilla. En yhtään tiennyt kuinka paljon sitä pitää laittaa, joten laitoin teelusikallisen kerrallaan. Yhteensä ehkä 2-3 tl. Saippuan tein 2 litran mehutölkkiin, eli sain aika isoja paloja. Tuoksuna käytin pienen tuoksukaupan eteeristä piparminttuöljyä. Siinä on aika jännä tuoksu. Jos vertaa piparminttuöljyyn jonka ostin apteekista niin tuoksukaupan on paljon kylmempi ja sitä tarvitsee vähemmän. Apteekin piparminttuöljy tuoksui lämpimälle, hieman toffeelle.



Palat lepäämässä ennen kaappiin laittamista :D

Marmorointi onnistui minusta todella hyvin. Juuri sellainen kapea nauhamainen kuvio. Jenkkiläisiltä nettisivuilta olen lueskellut paljon miten voi tehdä hienoja monivärisiä kuvioita. Niitä pitää kokeilla joskus kun on hyvin aikaa.

Alunen on hieman sottainen kun jouduin siirtämään pehmeitä saippuoita että kaikki mahtuisi samaan kuvaan.

Tässä on minun yösaippua. Eli halusin sitä mustaa saippuaa, jota yritinkin jo tehdä aikaisemmin. Nyt sain tummempaa, mutta ei vielä ihan mustaa. Värinä on musta saippuaväri ja kaakao. Kaakaojauhetta humpsahti hieman liikaa, niin väri jäi hyvin tummaksi ruskeaksi. Tuoksuksi laitoin Yöjasmiinituoksua. Sain sen ilmaiseksi Tuoksukaupan tilauksen yhteydessä. Muottina oli siskolta otettuja pieniä (keksi?)muovirasioita. Luulen että niihin olisi juuri mennyt yksi Domino-keksi.

Appelsiini-banaani   
Kokeilin ensimmäistä kertaa käyttää appelsiinitäysmehua saippuan nesteenä. Joku osasi kehua että saippuasta tulee kauniin kiiltävää Saara Kuhan ohjeella. Tämä on hyvin vaaleata ja mattaa. Sydämissä hieman punaista. Väriä lähti jääpalamuotista. Appelsiinimehu oli hileistä, mutta olisi voinnut olla jäisempää. Minä en vaan malttanut odottaa kauempaa :D Lipeä sulatti mehuhileen sekunneissa ja väri muuttui tumman oranssiksi. Kuin tummaa porkkanamehua. Pidin purkkia koko ajan kylmässä vedessä. Väri vaaleni heti kun sekoitin lipeämehun rasvojen joukkoon. Tuoksuksi laitoin GF banaanituoksua, joka on ihana karkkituoksu. Leikatessa saippua lohkeili vähän vaikka pidin sitä pakkasessa. Oli kai liian pehmeää. Pakkasessa on valmiiksi mitattuja pusseja appelsiinimehua niin pitää kokeilla Kuhan versiota vaan kun joku ihminen palauttaa kirjan kirjastoon. Laina-aikaa hänellä on valitettavasti vielä kaksi viikkoa :)

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Omppusaippua

Tilasin Pienestä tuoksukaupasta Omenatuoksua ja se piti heti käyttää. Samassa tilauksessa tuli myös musta saippuaväri jota halusin myös kokeilla. Ajattelin että teen musta-vihreää marmorisaippuaa. Mutta kaikki ei mennytkään oppikirjan mukaan.

Pientä vihertävää kuviota näkyy.

Laitoin koko pullollisen omenatuoksua massaan, koska ajattelin että pitää olla kunnolla tuoksuva saippua. Osan massasta värjäsin vihreällä ja loput mustalla. No eihän siitä tullut millään mustaa. Hailakan harmaata, vaikka laitoin väriä vaikka kuinka paljon. Kuivuessa saippua vaaleni vielä enemmän. Kaiken kukkuraksi marmorikuvioista ei oikein tullut mitään koska vihreä massa ehti jässähtää sillä aikaa kun sekoitin mustaa väriä toiseen massaan.

Tässä ne sitten odottava kuivumista ja huomenna ne voikin siirtää kaappiin kypsymään.

Lopputulos on hyvälle tuoksuva saippua, raikas vihreä omena. Väri ei nyt vaan onnistunut. No onhan minulla jo ajatuksia miten saippuan saisi mustaksi. Siitä sitten myöhemmin lisää.

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Vanhoja tekeleitä


Tässä on ensimmäiset itse tehdyt saippuani. Edessä kahvisaippua ja takana perinteinen oliivisaippua. Eniten pidin oliivista. On ihanan hellävaraista ja siitä tulee paksu kermainen vaahto. Monet atoopikot ovat tykänneet siitä. Pitäisis varmaan tehdä uusi satsi kun on enää yksi pala jäljellä. Kahvisaippua on ihan ok. Yksi pala on keittiössä käytössä. Tähän kahvisaippuaan laitoin pikakahvijauhetta. Saippua pesee hyvin ja vie esimerkiksi sipulin hajun pois, mutta muuten se kyllä haisee aika erikoiselle. Siis haisee, ei tuoksu. Seuraavaan kahvisaippuaan tulee ehdottomasti tuoksua. Vaan kun saisi nämä edelliset käytettyä.


Edessä Strömsön suklaahuulivoidetta. Saippuat vasemmalta oikealle: kaakao-kahvisaippua, piparminttusaippua, appelsiini-kaakao-kahvisaippua.
Piparminttua en ole kokeillut. Siskolle annoin palan, mutta häneltä ei ole vielä tullut kommenttia. Tein ihan perusohjeella saippuamassan ja sekoitin siihen muutaman teepussillisen minttua. Väri olisi varmaan eri jos lipeän olis sekoittanut piparminttuteehen.
Kaakao-kahvisaippua on yksi minun lemppareista. Sekoitin lipeän kylmään kahviin ja kiisselivaiheessa laitoin vielä kaakaojauheen. Tämä saippua on jo käytetty loppuun. Kuvassa se on vielä aika vaalean näköinen. Kypsyessä siitä tuli tummanruskeata. Todella hellävarainen. Vaahto oli kahvinruskeata, mutta ei kuitenkaan värjännyt ihoa.
Oranssissa muffinssivuoassa oleva saippua on samaa massa kuin kaakao-kahvi, mutta siihen lisäsin myös hieman appelsiiniöljyä. Öljy vaalensi massan ja saippua jämähti nopeasti.

Tämä on kuin pikkulapsen tekemään saippuaa :D Näin nämä kuvat ja innostuin hetki kokeilemaan. Heti mokasin kun tein illalla valkoiset osat ja leikkasin ne vasta aamulla. Saippua oli kovettunut liikaa ja palat lohkeilivat pahasti. Ei tullut millä tavalla nättiä :( En kuitenkaan viitsinyt heittää valkoisia osioita pois. No siitä tuli sitten tämmönen. Käytössä ihan mukava kuitenkin. Ainoa huono puoli on se että valkoiset palat tuntuvat vieläkin kovilta verrattuna ruskeaan vaikka rasvat ovat ihan samat ja päätypaloista tuppaa valkoiset ruudut tippumaan pois. "Mausteina" saippuassa kaakao, kahvi ja kardemumma. Kardemumma kuorii hieman ihoa. Pitää joskus kokeilla ideaa joskus myöhemmin uudestaan. Tai sitten teen raidallista saippuaa.

torstai 12. huhtikuuta 2012

Ilonpäivä :)

Se päivä on aina hyvä päivä kun saa kokeilla kuukausi sitten tehtyä saippuaa. Tietenkin saippuat vain paranevat kun saa kypsyä rauhassa, mutta aina voi ottaa yhden käyttöön. 

Tänään otin käyttöön Eukalyptussaippuan. Oli erittäin mielyttävän tuntuinen vaikka onkin aika kova saippua. Toisaalta olen kyllä huomannut että tietää vasta 2-3 käyttökerran jälkeen minkälainen saippua oikeasti on. Isoja kuplia tuli, mutta oli myös erittäin kermainen vaahto. Hoitavan tuntuinen saippua.




Saippua on tehty seuraavan ohjeen mukaan:


200 g rypsiöljyä
100 g munkinpaistorasvaa
30 g risiiniöljyä
170 g kookosrasvaa


vesi 140 g ja lipeä 70g


Tuoksi laitoin eukalyptuksen eteeristä öljyä. Värinä hiemna laventelinviolettiä. Ideana oli että lumihiutaleet olisivat huurteisen näköisiä.


Saippua tuoksui aluksi kovin voimakkaalle, mutta nyt kypsyttyä siinä on mielyttävä tuoksu joka on minun nenääni juuri sopivan voimakas. Ei haise niin että kylpyhuoneessa asustaisi koala, mutta pesun aikana tulee raikas tuoksu.

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Jookos kookos saippuaa!!

Aika monet eivät pidä kookoksesta, mutta minä pidän! :o) Pitkään oli jo mietinnässä että käyttäisin kookosmaitoa nesteenä, mutta siinä on tietenkin hankaluus että miten näet onko pienet valkoiset lipeärakeet liuenneet valkoiseen kookosmaitoon. Ja kookosmaidon lämmittäminen ja jäädyttäminen ei oikein houkuttele. Netistä kun lueskelee niin ihmiset ovat tehneet kookossaippuaa, mutta eihän mitään ohjetta löydy. Tai että miten ovat kookosta käyttäneet ja missä vaiheessa lisänneet.

Maitosaippuan teko tuntuu vielä liian työläältä hommalta kun maito pitää pakastaa ja lavuaari pitäisi olla pullollaan lunta tai jäätä. Kohta täällä ei edes ole lunta... Mutta halusin kauniin valkoista ja pehmeätä saippuaa. Kookoskermaa etsinkin sitten isommista marketeista eikä siellä ollut kuin tuttua kookosmaitoa. Kiirastorstaina kävimme nopeasti pikkukaupassa ja sieltähän sitä kookoskermaa löytyikin. Jee!

Tämmösen löysin :D

Päätin heti tehdä kahdet pienemmät annokset kookossaippuaa aika samanlaisilla ohjeilla. Halusin mm. testata että kuinka vaaleata saippuaa saa ilman väriaineita (lue: titanioksiidi on tilattuna, mutta paketti jumissa postissa pyhien takia). Lisäksi ajatteli että "back to the basics", eli miksi minun pitäisi tehdä saippuaa jossa on 4-7 eri rasvaa tai öljyä kun Lush käyttää vain kahta.

Näillä ohjeilla tein:

Saippua 1:

kookosrasvaa 150 g
oliiviöljyä 300 g
risiiniöljyä 30 g 
kookoskermaa 100 ml jossa on 25 g kookosrasvaa

+ mantelijauhetta 1 rkl, kookoshiutaleita vajaa rkl


Saippua 2:

kookosrasvaa 150 g
rypsiöljy 300 g
risiiniöljy 24 g (litran pullo loppui)
kookoskermaa 100 ml jossa 25 g kookosrasvaa 


+ 2 rkl perunajauhoja, 5 ml kookosjäätelötuoksua, mustia seemaminsiemeniä


Molemmat tein samalla vanhalla tyylillä. Eli rasvat nestemäisiksi ja lipeävesi joukkoon. Hurruuttelut kiisseliksi ja tämän jälkeen lisäsin kookoskerman ja muut lisäkkeet.


Heti näki että rypisöljyllä tehty saippuamassa oli huomattavasti vaaleampaa. Toivottavasti pysyy myös vaaleana. En uskaltanut peittää saippuoita kun on parit saippuat ylikuumentuneet ja eikä niitä ole pystynyt pelastamaan. Toisaalta kookoskermassa ei ole maitosokeria niin siinä ei pitäisi olla ylikuumentumisen vaaraa.

Saippua 1 oli ainakin floppi. Puolentoistavuorokauden päästä se oli vielä todella (siis TODELLA) pehmeä. Päätin kuitenkin viipaloida sen varovasti. Päältä saippua on kauniin vaaleaa ja mantelijauhe näkyy pieninä pilkkuina. Yllätys tulikin kun kun leikkasin saippuan. Olihan se geeliintynyt ja sisällä oli "kauniita" vihreänharmaat renkaat. Kummallista. Saippuahan ei ollut peitettynä ja kävin säännöllisesti kokeilemassa että saippua oli ainoastaan hieman lämmintä. Nyt vaan toivon että saippua on edes hoitava :D

Tästä näkyy renkaat ja harmaata väriä. Kuva kyllä vääristää sen verran että harmaata ei näy kunnolla.


Saippua 2 taas vaikuttaa onnistuneen ihan hyvin. Ei harmaata epämääräisen näköistä saippuaa vaan kauniin vaaleata. Tuoksusta en tiedä. Haisee aika kummalliselle. Toivottavasti haju lähtee kun saippua kypsyy. Vuorokausi sitten saippua tuoksui vielä ihanalle vaniljajätskille jossa on hieman kookosta.


Pilkulliset saippuat ovat 2. reseptiä. Väri on tasainen ja nätti. Tietenkin se voisi olla valkoisempi, mutta katsoo nyt kun saippua kuivuu ja kypsyy.


Johtopäätös:
Jos käyttää kookoskermaa niin kannattaa kuitenkin laittaa pakastimeen niin voi varmistaa sen että saippua ei ylikuumene.


Vielä olisi purkki kookoskermaa niin piakkoin voisi vaikka kokeilla että tuleeko saippuasta mitään jos laittaa kerman rasvojen joukkoon. Heti ensimmäisenä tulee kuitenkin mieleen että saippuamassa ei kiisselöidy. Kokeilemalla sen näkee.

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Soraa??



Tykästyin niin edelliseen vartalokuorintaan että tänään piti jo tehdä uusi, hieman suurempi annos. Ihanaa kun saa samalla ihon pestyä, kuorittua ja öljyttyä. Tähän laitoin appelsiinintuoksuista keltaista saippuaa. Olisi pitänyt arvata että väri ja tuoksu hävisi kun sulatin saippuaraasteen öljyyn. Appelsiinintuoksuinen kuorinta olisi ollut niin ihana! Ei voi mitään... 

Purkki on hieman törkyisen näköinen kun ehdin nappasta kuvan vasta ensimmäisen käytön jälkeen


Tällä hetkellä on varastossa ainoastaan tea tree-, rosmariini- ja eukalyptuksen eteeristä öljyä. Mikään niistä ei oikein houkutellut. Tutkiskelin keittiötä ja kurkkasin kahvinkeittimeen. Mies ei ollut heittänyt pois aamukahviin käytettyjä puruja. Nappasin sieltä muutaman kukkurallisen lusikallisen ja sekoitin kuorinnan sekaan. Nyt minulla on tehokkaasti kuoriva, kahvilta tuoksuva, piristävä ja selluliittia poistava kuorinta. Tai ainakin luin jostain että kofeiinillä on tämänlaisia vaikutuksia. Ei mitenkään houkuttelevan näköistä vartalonkuorintaa, mutta tosi tehokasta ja iho tuntuu niin pehmeältä. Mieskin sanoi että iho oli pehmoista.

Ihan kuin kosteata hiekkaa
 

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Suihkujelly

Jäätynyt suihkujelly
 
Nykyään tulee luettua ihmisten blogeja ja niistä löytyy vaikka mitä ihanuuksia. Suihkujellyjä olen usein tutkiskellut Lushissa ja suureksi iloksi löysin Ommelluksia-blogista ohjeen niihin :) Eikun kauppaan ostamaan liivatejauhetta ja nestesaippuaa. Suureksi iloksi löysin nestesaippuaa 3 litran kanisterissa hintaan 2,99€. Siitä saa aika monta jellyä tehtyä.

Sitruuna- ja minttujellyt

 Huono puoli näissä jellyissä on että ne ovat liukkaita. Itse totesin että pieni ja pyöreä muoto helpottaa käsittelyä. Niitä ei voi säilyttää kylpyhuoneessa saunomisen jälkeen. Tarvitseeko edes kertoa miten yhden sitruunajellyn kävi :D Säilytän niitä pakastimessa, koska silloin ne pysyvät hyvänä. Eivätkä ole liian kylmiä kun ensin kastelee ne suihkussa kuuman veden alla.

Vähän huono kuva, mutta tästä näkee muovilasiin tehdyn jellyn. Siinä on paras muoto.

torstai 5. huhtikuuta 2012

Hauskaa pääsiäistä!!

Mamman pieni karvainen pääsiäisnoita :D (Ei, häntää ei ole typistetty vaan joku huiskuttaa sitä niin hurjan lujaa)
Pihan ensimmäiset kukkaset

Palashampoo

Kun tekee saippuaa niin tietenkin pitää tehdä palashamppoota myös! Sinänsä kiinteä shampoo ei ollut mikään uusi juttu meidän taloudessa. Ennen tätä olemme käyttäneet Lushin shampoopaloja. Netistä löytyy vaikka mitä ohjeita, mutta palashampoothan ovat periaatteessa saippuaa jossa on hiuksia hoitavia ominaisuuksia.

Ensimmäinen tuttavuus minulle oli kuvassa alhaalla oleva neliskulmainen OHP-shampoo. Tein sen Pähkinän ohjeella (löytyy postauksen loppupäästä). Totesin sen olevan talvipakkasilla vähän kuivattava, mutta onneksi oli kahdet omat tekeleet kaapissa valmistumassa. Kuvassa ylhäällä oleva tulppaaninmuotoinen shampoo oli erittäin hyvä ja kosteuttava talvella. Mieskin innostui käyttämään sitä. Mutta nyt se on jo liian hoitava. Minulla on muutenkin rasvoittuvat ja sähköiset hiukset niin tukasta tuli melkein liimaletti jos en esimerkiksi tehnnyt hapanhuuhtelua pesun jälkeen. Pyöreätä shampoota en ole vielä kokeillut. Käytän nyt yhden kerralla loppuun. Palasin nimittäin takaisin Pähkinän shamppoopalaan. Se on nyt oikein hyvä. Eikä ole vielä kuivattanut.

Tänään jäinkin suihkussa miettimään että mitä me käytimme ennen kun tein omat palashamppoot. Hetken sain kaivella suihkun hyllyä ennen kun muisti Lushin shampoopalat :D Löysinkin sieltä Big-shampoon. Siinä on isoja merisuolakiteitä. Mietintämysyyn jäikin se että miten saisi itse tehtyä vastaavanlaisen tuotteen!

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Jalkakylpysuola

Hellusen blogissa on vaikka mitä ihania ohjeita ja eilen bongasin jalkakylpysuolaohjeen. Piti vähän muokata sitä :) Oli muuten niin helppo homma että lapsetkin osaa tehdä vaikka äitienpäivälahjaksi.


Värjäsin ensin 2 dl karkeaa merisuolaa elintarvikevärillä. Sekoitin pari tippaa väriä pieneen vesimäärään ennen kun sekoitin suolan joukkoon. Jos väriä laittaa liikaa värjääntyy varpaat myös :) Kuivatin suolan 50-75 C uunissa. En katsonut kelloa. Annoin suolan olla uunissa jonkun aikaan. Sitten vaan jäähtynyt suola purkkiin. Purkkiin laitoin myös kuivattua rosmariinia (ei ole välttämätön) ja 10 tippaa rosmariinin eteeristä öljyä. Vähempikin olisi riittänyt. Kansi kiinni ja kunnon ravistelut että kaikki ainekset sekoittuvat. Volà, kylpysuola on käyttövalmista!

 

Korutuunausta



Innostuin muutamia viikkoja sitten käymään läpi yöpöydän laatikkoa josta löytyy sekalaisia kaula- ja korvakoruja. Ei mitään arvokkaita, vaan semmoisia kivoja arkikoruja jotka piristävät päivää. Jäin miettimään että saisiko niistä mitään uutta tehtyä. Siitähän se sitten lähti :D

                 Lempikorvikset :) Helmet otettu vanhasta kaulakorusta.

Näitä olen näperrellyt illalla samalla kun olen katsellut telkkaria tai jos aamulla on ollut 10 min luppoaikaa (kyllä, olen erittäin aamuvirkku). Ostin ainoastaan korvakoruihin koukkuja, korupiikkejä ja pari pikkupussia helmiä. Maksoikohan yhteensä korkeintaan 10 €. Lukkoja kaulanauhoihin voisin kyllä ostaa. Nyt olen siis irroitellut lukkoja vanhoista kaulakoruista. 


Keväänvihreät helmet + valkoiset pisarat. Valkoiset helmet otin vanhoista korviksista.

Näihin keräsin tavaraa vaikka mistä :D Tykkään vaikka ei ole yhtään minun tyyliset.


                     Yksinkertaiset, mutta tyylikkäät helmikorvikset.

Nämä olivat alunperin aika tätimäiset korvakorut. Violetti väri piristi mukavasti.


Nämä ovat minun "Peppi-korut". Näihin on laitettu pieniä valkoisia putkihelmiä ikivanhasta korusta sekä värikkäitä "ylijäämä" pikkuhelmiä.